Savon Sanomat julkaisi kirjoituksesta lyhennetyn ja muokatun version 17.3.2023. Tässä alkuperäinen kirjoitus alkuperäisellä otsikolla.
Maapallon resurssit ovat rajalliset, mutta samaan aikaan talousjärjestelmämme on rakentunut jatkuvan talouskasvun ajatukselle. On selvää, että jossakin vaiheessa planeettamme rajat tulevat vastaan, ellei talouskasvua kyetä kytkemään irti uusiutumattomista raaka-aineista ja fossiilisista polttoaineista.
Yksi osa tämän erittäin vaikean haasteen selättämistä on kiertotalous. Sillä tarkoitetaan sellaista tuotanto- ja kulutusmallia, jossa jo olemassa olevia tuotteita, materiaaleja ja muita hyödykkeitä hyödynnetään mahdollisimman paljon huoltamalla, kunnostamalla ja korjaamalla, kierrättämällä, lainaamalla, vuokraamalla ja uudelleenkäyttämällä. Tällä pyritään tuotteiden ja raaka-aineiden elinkaaren pidentämiseen ja kierrossa pysymiseen.
Pohjois-Savossa kiertotalous nähdään jo nyt paitsi luonnonvarojen kestävää käyttöä ohjaavana keinona myös keskeisenä edellytyksenä tulevaisuuden kilpailukyvylle. Kiertotalous on nostettu yhdeksi maakunnan kehittämisen painopisteistä ja se heijastuu selkeästi sekä alueen kuntien että organisaatioiden toimintaan. Pohjois-Savon kiertotaloustoimintaan vaikuttavat paitsi kunnalliset ja maakunnalliset ohjelmat myös kansalliset ja yli- ohjelmat, kuten EU:n kiertotalousstrategia, Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 ja lukuisat muut ohjelmat.
Haasteita kiertotaloustoiminnan edistämiseen maakunnassa aiheuttavat etenkin toimijoiden ja alueen kuntien väliset pitkät etäisyydet sekä saatavilla olevien resurssien rajallisuus. Etenkin alueen pk-yrityksissä henkilöresurssien riittämättömyys yrityksen ydinliiketoiminnan ulkopuolisiin kehittämishankkeisiin muodostuu helposti esteeksi kiertotalouden kehittämisessä. Ulkoisen tuen merkitys korostuu paitsi kehityshankkeiden käynnistämisen tukemisessa myös osaamisen kehittämisessä. Tätä asiaa tulee seuraavalla hallituskaudella edistää panostamalla koulutukseen, sekä TKI-työhön ja tätä tukeviin investointeihin.
Itä-Suomi on kärsinyt Venäläisen turismin hiipumisesta ja samaan aikaan ennätyksellistä vauhtia rakentuva tuulivoima näyttää sijoittuvan tutkavaikutuksien vuoksi lähinnä läntiseen Suomeen. Kiertotaloudessa on valtavasti potentiaalia paikkaamaan tätä elinvoimavajetta. Esimerkiksi marjatuotannon ja karjatalouden sivuvirtoja hyödyntämällä sekä yritysten tuki- ja yhteistyöverkostoja kehittämällä voidaan luoda kestävämmän talouden edellytyksiä. Kiertotaloudessa ei ole kyse ainoastaan kestävästä kehityksestä, vaan myös huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta. Muuttunut maailmantilanne osoittaa, että näihin panostamalla Suomi voi varautua paremmin erilaisiin kriiseihin ja säilyttää kilpailukykynsä myös tulevaisuudessa.
Sami Kumpulainen
Kansanedustajaehdokas (vihr.)
Harri Auvinen
Tutkimus- ja kehityspäällikkö, Bio- ja kiertotalous