Hallitus on antanut esityksen uudeksi eläinsuojelulaiksi. Esitys sisältää parannuksia eläimille, mutta lakiin on jäämässä myös lukuisia epäkohtia. Lain valmistelu on ollut vaikeaa ja kestänyt jo 12 vuotta. Perusongelma valmistelussa on ollut se, ettei eläinten itseisarvoa tunnusteta laajasti, vaan taloudelliset arvot asetetaan toistuvasti eläinten hyvinvoinnin edelle. Suomen eläinsuojelutaso ei ole kansainvälisesti vertailtuna edistyksellistä, eikä uusi laki vie meitä vielä edes pohjoismaiselle tasolle.
Suomessa on sallittua pitää elämiä pitkiä aikoja kiinnitettynä paikoilleen, eikä tätä tulla uudessa laissakaan korjaamaan. Uuden lain myötä kuitenkin voimakkaasti liikkumista rajoittavien porsitushäkkien rakentaminen ollaan kieltämässä ja siirtymä vapaaporsitukseen alkamassa. Tätä pidämme hyvänä muutoksena. Maito- ja karjataloudessa uusien pihattonavettojen investointituen ehdoksi asetetaan jatkossa laitumen tai ulkoilualueen rakentaminen navetan yhteyteen. Ehto on merkittävä, sillä käytännössä kaikkien uusien navettojen rakentamiseen haetaan investointitukea. Karjan liikkumista merkittävästi rajoittavien parsinavettojen rakentaminen tullaan kieltämään. Jo rakennetuissa lehmien ulkoiluaika pidennetään 60 vuorokaudesta 90 vuorokauteen. Ruotsissa parsinavettojen rakentaminen kiellettiin jo vuonna 2007.
Kenties merkittävin uudistus laissa on porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopuminen. Tähän asti porsaat on voitu kastroida täysin laillisesti ilman puudutusta siitäkin huolimatta, että toimenpide on erittäin kivulias. Tällainen julmuus on käsittämätöntä suhteessa siihen tieteelliseen tietoon, jota meillä on käytössämme sikojen mielellisyydestä. Kritiikki siitä, miksi tämän voimaantuloon on varattu pitkä, jopa 12 vuoden siirtymäaika, on aiheellinen. Vertailun vuoksi yhden sian elinikä eläintuotannossa on 6 kuukautta.
Uuden lain parannukset on saatava pian voimaan. Uudistaminen ei voi kuitenkaan loppua tähän. Seuraavalla hallituskaudella on otettava merkittävästi kunnianhimoisempia askelia eläinten olojen parantamiseksi. Turkistarhaus, joka perustuu eläinten kasvattamiseen pienissä verkkopohjiaissa häkeissä ja joka ei mahdollista eläinten lajityypillistä käyttäytymistä eikä sillä ole enää suomalaisten tukea nykymuotoisena, on lopetettava. Myös uuden lain varjoon jäävät kanojen ja broilerien kasvatuksen epäkohdat on korjattava. Vanhoista parsinavetoista sekä porsitushäkeistä pitää luopua kokonaan.
Maatalouden kannattavuus ja taloudelliset seikat on yhteensovitettavissa eläinten hyvinvoinnin kanssa. Sen voimme todeta pohjoismaisten esimerkkien myötä. Maatalous ei lopu vaikka eläinten hyvinvoinnin taso paranee. Samalla meidän tulee vaatia tätä muiltakin EU-mailta, joiden maataloustukien ehdoista neuvotellaan taas lähivuosina.
Jenni Pitko
Kansanedustaja (vihr.)
Sami Kumpulainen
Yhteiskunnallisten aineiden opettaja
Kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas (vihr.)