Hyvää Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää!
Kun pohdin kampanjani alkupuolella kuntavaaliteemojani, päädyin hyvin nopeasti siihen, että haluan jotakin konkreettista: jotakin sellaista, jota ymmärretään ja jolle on konkreettinen tarve. Perehtyessäni Kuopion heikkouksiin ja vahvuuksiin sekä kuopiolaisten toiveisiin on yksi teema noussut keskeiseksi ja siitä haluan puhua näin suomalaisen kulttuurin päivän kunniaksi.
Se on kulttuuri- ja järjestötalo.
Kuopion keskusta-alueelta puuttuu rakennus, joka kokoaa erilaisia kulttuuri- ja järjestöalan toimijoita yhteen. Tämä puute aiheuttaa valtavan potentiaalin menetyksen; kaupungissa toimii taidelukio Lumit, useita aktiivisia kansalaisjärjestöjä, taiteilijoita ja muita kulttuuritoimijoita, jotka joutuvat nyt etsimään toimivia tiloja sieltä sun täältä sen sijaan, että yksi tehokas yksikkö kokoaisi toimijoita yhden katon alle ja mahdollistaisi näin yhteistyötä.
Tarve kulttuuri- ja järjestötalolle ei kuitenkaan kumpua ainoastaan toimitilojen löytämiseen ja toimijoiden välisen yhteistyön tekemisen liittyvistä haasteista, vaan myös siitä, että kuntalaiset tarvitsevat aktivoivan olohuoneen, jonne voi mennä kokemaan ja halutessaan myös tekemään.
Ideana tämä ei ole uusi tai ennennäkemätön. Muun muassa Tampereella, Jyväskylässä ja Seinäjoella on jo toteutettu vastaavaa. Tampereella toimii Artteli-niminen yhdistys, joka tarjoaa Tammelassa tiloja yleishyödyllisille järjestöille ja yhteisöille, koordinoi sosiaali-, terveys- ja hyvinvointijärjestöjä pitäen myös ovensa auki joka päivä. Yhdistys myös koordinoi tapahtumia, joista tunnetuin lienee asunnottomien yö.
Seinäjoella järjestötalo painottuu enemmän sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan. Rahoitusta se saa esimerkiksi Veikkaukselta, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja Seinäjoen kaupungilta.
Jyväskylässä toimii kansalaistoiminnankeskus Matara, jonka säännölliset toiminnot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, eikä ennakkoilmoittautumista ole. Matara järjestää muun muassa hyvinvointiaiheita käsitteleviä keskustelu- ja luentotilaisuuksia, kestävien korujen valmistukseen tähtääviä ekokorupajoja ja bingoja.
Näitä kaikkia konsepteja yhdistellen ja niistä oppien tulisi rakentaa kulttuuri- ja järjestötalo, jonka kulttuurikaupungin imagosta tunnettu Kuopio kuntalaisineen ansaitsee. Jyväskylä panostaa imagoonsa kulttuurikaupunkina toden teolla ja kaupungissa onkin viime vuoden lopulla valmistunut Jyväskylän Sydän -selvitys, jonka tarkoituksena on viitoittaa kaupungin kuluvan vuosikymmenen kulttuuritoimintaa ja tilankäyttöä.
Vähintäänkin yhteisen kulttuuri- ja järjestötalon toteuttamiseksi tarvittavan suunnitelman valmistelu tulisi aloittaa pikimmiten. Tässä on paljon voitettavaa:
🛠️hanke luo suunnittelu- ja toteutusvaiheessaan työtä
💡kulttuuri- ja järjestökentän yhteistyö tiivistyy luoden edellytyksiä uusille ideoille
🦽kulttuuri- ja järjestökentän palveluiden saavutettavuus paranee
🎨 kuntalaisten harrastusmahdollisuudet ja tietoisuus niistä lisääntyvät
😍 tietoisuus paikallisten toimijoiden arvokkaasta työstä lisääntyy
☺️ kuntalaisten hyvinvointi ja yhteisöllisyyden tunne vahvistuvat
💵 kunta säästää pahoinvoinnin vähenemisen myötä
🎊 Kuopion imago kulttuurikaupunkina vahvistuu
Tällainen hanke on luonteeltaan sellainen, etteivät kaikki sen vahvuudet ole ennakoitavissa. Tästä voi tulla jotakin todella suurta ja kiinnostavaa. Mitään ei kuitenkaan tapahdu ellei uskalleta unelmoida ja käydä töihin. Tämä on teema, jonka puolesta olen valmis puhumaan ja tekemään. Tehdään yhdessä #kuopiostakiinnostava
Linkkejä aiheeseen:
www.artteli.fi
www.jtalo.fi
www.matara.fi